Pyhitä lepopäivä

Täältä huutelee yksi väsynyt nainen. Kulunut viikko oli kaikkea muuta kuin rentouttava. Lauantaina töiden jälkeen ajattelin, että tästä ei tule yhtään mitään. Vaikka haluaisinkin olla supernainen, joka hoitaa kaksi koulua, opparin, antaa ystäville aikaa, pitää parisuhteen kunnossa ja kodin edes siedettävässä kunnossa sekä laittaa ruokaa (muitakin kuin pinaattilettuja) ja ehtii vielä kuntosalille, huomasin (ihme kyllä) että tämä ei ole mahdollista. Joten päätin, että tästä lähtien vähennän velvoitteitani runsaalla kädellä ja teen vain ne asiat, jotka saavat minut onnelliseksi ja ovat arvoasteikossani ylimpänä, ihan niinkuin itselleni uutena vuotena lupasin. Kaikkeen kivaan ei tarvitse sanoa kyllä eikä elämää tarvitse elää cv:tä kartuttaen. Sitä vain innostuu kun on paljon mukavaa tekemistä ja menemistä tarjolla ja kun työkin on kivaa, sitä helposti huomaa kaksi viikkoa kuluneen, ilman että onkaan tehnyt mitään muuta. Tästä lähtien luja läppäys allekirjoittaneen naamalle jos näin pääsee käymään uudestaan. Lupaan etten lyö takaisin.

Perjantaina pääsin hieman vapaalle, kun järjestimme ystävälleni yllätyssynttärit. Oli ihanaa tavata uusia ihmisiä ja unohtaa hetkeksi kaikki muu. Lauantaina sain tämän herätyksen illalla ja sunnuntai sujuikin sitten kuin uutena ihmisenä.

Ballerinat Esprit

Uskalsin vihdoin korkata uudet kotitossuni. Englannissa, tuossa kokolattiamattojen luvatussa maassa, jossa siivous ja imurointi ovat tuntemattomia käsitteitä, kotikengät olivat välttämättömyys. Tapa on jäänyt ja mukanani tulleet Primark-tossut tulivat tiensä päähän, joten ostin Aleksi 13:sta joulualennusmyynnistä uudet. Vanhoista otin tietenkin kaikki rusetit ja nauhat talteen, lamamummo kun olen. Näissä on ihanan pehmeän karvan lisäksi myös tukeva muovipohja, joten voin poistua myös asunnon ulkopuolelle. Plussana myös (minulle) kreisi lepardiprintti. 

 

Sain aamulla siivouspuuskan, johon pakotin miehenkin mukaan. Puistelimme kaikki viltit, hakkasimme sohvan tyynyt ja kodin matot, imuroimme ja vaihdoimme huonekalujen paikkaa. Minä innokkaasti ja mies passiivisaggressiivisesti. Halusin päästä jo talvisemmista tavaroista ja antaa keväälle tilaa. Vielä muutama senkki ja sisustustavara etsii paikkaansa, mutta nyt olen tyytyväinen tähänkin.

Pakotin itseni myös pitkästä aikaa Body Pumpiin ja, voi Luoja, mikä tunne. Kamala. Ja sen jälkeen ihana. Huomaa kyllä, etten ole käynyt salilla yli kuukauteen, huomenna en varmaan pääse futonilta ylös. Nilkka vihoitteli vieläkin, nivelsiteeni taittuivat Tapsan tansseissa ja sain vasta vähän aikaa sitten tuen pois. Tämän takia tanssillisemmat tunnit saavat vielä jäädä, eikä askelkyykkykään ihan onnistu. Pieniä askelia.

 

 

Nyt on taas No Make-up Sunday, josta otan ilon irti ja menen vielä kävelylle ulos. Lukekaa uusin Evita-lehti, sen jälkeen minä sain herätyksen (jälleen kerran) ja olo on taas seesteinen ja normaali. Nauttikaa ja levätkää, ihanaa sunnuntai-iltaa!

Lately I've been feelin' quite stressed and anxious. It all came out Saturday-night after work. I had an awakening after reading Evita-magazine and talking to my partner. I'm no superwoman and don't have to say yes on everything, even though it sounds like fun and might look good on my cv. Today felt like a new beginning. I had my tea in the morning, no rush. I finally cleaned up the house and took all the carpets, pillows and plankets out in the cold to freshen them up. I made it to the gym (finally) and had some tofu-steaks that my partner made. Now I'm gonna enjoy this "No Make-up Sunday" and go out and take a refreshing walk. Always remember to rest, have a lovely Sunday folks x